piiiiiitkästä aikaa!

Huh, johan on taas kulunu aikaa siitä ku viimeksi kirjotin..
Kuitenkin nyt sain taas aikaseks ruveta kirjottamaan, ja johtuu varmaan siitä että mun pitäis olla opiskelemassa matikkaa, joten mikä tahansa muu asia kiinnostaa tällä hetkellä enenmmän. :D
Eli siis, nyt oon puolessa välissä mun vaihtovuotta, ja aika menee ihan hirveen nopeesti! Ei sitä edes pysty tajuamaan, enkä halua todellakaan lähteä Suomeen!!
Mä en oikeen tiiä mitä mä voisin kertoa, on kyllä tapahtunu paljon parissa kuukaudessa kun en ole kirjotellut.. Mutta asustelin tossa heinäkuussa viikon verran yhen mun luokkakaverin luona, kun mun host mamma oli Santiagossa. Mun host isä oli kyllä kotona, mutta en voinu jäädä kotiin, koska se olisi sopimatonta, vain minä ja mies talossa kaksin.. Tavallaan ymmärrän pointin, mutta taas toisaalta ajattelin että cmoon ihanko oikeesti.. Kuitenkin asuin viikon verran yhden mun luokkakaverin luona, joka on mun tosi hyvä ystävä, ja lähennyttiin siinä viikon verran vielä enemmän. Oli yks mun parhaista viikoista täällä etten sanoisi.
Sen jälkeen en oikeestaan oo tehny mitään mainittavan arvoista, tai ainakaan en muista.. Pari viikkoa sitten menin Santiagoon mun host äidin kanssa, koska mun host siskolla oli synttärit ja se asuu Santiagossa mun host isoäidin luona. Mentiin siis sinne, ja tapasin pari mun kaveria jotka asuvat Santiagossa. Mentiin mun kamujen kanssa viihteelle, ja itseasiassa tavattiin pari tyyppiä Australiasta! Istuivat viereisessä pöydässä ja katoin niitä ja sanoin mun kavereille että noi on 100% Australiasta. Sitte yhdessä vaiheessa oli pakko kysyä ja australialaisiahan ne oli! Sanoin niille sitte että liittykää toki seuraan, koska kumpikaan niistä ei osannu espanjaa, ja ittekkin ulkomaalaisena ymmärrän tunteen. Vietettiin sitte niitten kanssa loppuilta/yö ja hauskaa kyllä oli! Santiagossa sattui kans niin ikävästi, että mä kaaduin ja teloin polveni.. Polvi meni siis jälleen kerran sijoiltaan ja pystyn kyllä kävelemään ja kaikkea, mutta polvi on edelleen tosi kipeä, portaat on tuskaa ja en pysty menemään kyykkyyn. No, ens maanantaina jälleen kerran odottaa siis lääkärikäynti.
Otin tossa varmaan kuukausi sitten nenäkorun, ja se lävistys korvassa joka mulla oli, piti ottaa pois koska oli niin tulehtunu. :/ Hiukset myös värjäsin hieman tummemmaks, tavoittelen tässä omaa luonnollista väriäni, nyt on jo aika lähellä! Täälä vaan hiusväreissä näyttää olevan se ongelmana että haalistuvat TOSI nopeasti jo parissa pesussa. Ja siis ihan kampaajalla käyn värjäyttämässä pääni.
Yks asia mikä on muuten täällä pistäny silmään on, että tytöillä ei oo pitkiä kynsiä, puhumattakaan teko/rakennekynsistä. Lähes joka tytöllä on kyllä kynnet lakattuna mutta pitkiä kynsiä en oo nähny oikeestaan kellään. Kaikki hämmästeli aluks mun pitkiä kynsiä, ja yks kaveri sitten sanoiokin kerran että ainoastaan (anteeksi kielenkäyttöni) huorilla Chilessä on pitkät kynnet.. :D Tämän jälkeen oonki sitte pitäny kynnet suhteellisen lyhyinä. Toinen juttu on, että kaikilla tytöillä on piiiitkät ja paksut hiukset. Sitten aina koittavat mun hiuksia ja sanovat ''voooi ku sulla on vähän hiusta!!''..
Toinen juttu mikä nyt randomina tuli mieleen jonka vois mainita on sellanen fakta että oon lihonnu seittemän kiloa.. SIIS SEITSEMÄN KILOA! Nyt on vissiin aika ruveta tekemään jotain asian eteen, ettei tulis seittemää kiloa lisää. :D
Pari kolme viikkoa sitten menin myös yhden mun kaverin synttäreille sieltä julkisesta koulusta. Ihmettelin, että Carmen itseasiassa antoi mulle luvan mennä, koska juhla ei ollu hirveen hyvällä alueella Los Angelesissa ja se tyttö, jonka synttärit oli, oli ainoa henkilö jonka mä sieltä tunsin. Anyways, menin mun kolmen kaverin kanssa, ja oli tosi kivaa! Rehellisesti sanottuna, mua kyllä vähän pelotti ku me sielä yhdentoista aikaan odoteltiin sitä mun kaveria, vähän arveluttavalla alueella tietämättä oikeastaan mihin mennä. Joka tapauksessa kaikki meni huippu hyvin, ja kaikki sen mun kaverin kaverit oli ihan huippu tyyppejä ja oli varmaan yks parhaista juhlista joissa oon ollu. Ainut vaan oli, että huomaa että rumasti sanottuna olivat vähän alemmasta sosiaaliluokasta. En tarkota tätä mitenkään että itse olisin parempi ihminen tms, vaan sen yksinkertaisesti huomaa ihmisten välisistä suhteista, puhetyylistä ja sanavarastosta. Ja pukeutumistyylistäkin. Näitten ihmisten keskinäiset suhteet on paljon lämpimämpiä ja näille ihmisille sillä ei oo merkitystä onko sulla rahaa vai ei, toisinkun esimerkiks mun koulussa. Ihmiset mun koulusta ja ihmiset julkisista kouluista ei oo oikeestaan tekemisissä tai kavereita. Puhetyyli on kans tosi erilainen verrattuna mun kavereihin, ja mulle oli tosi vaikeeta ymmärtää heitä. Näitten ihmisten espanja on tavallaan vähä niinku huonompaa espanjaa, ainakin tosi erilaista, käyttävät ihan eri sanoja ja lausuvat jotkut sanat myös tosi erilailla. Hauskaa oli kuitenkin, vaikka mun kavereitten pitikin tulkata espanjasta ''flaite'' espanjaan. :D Myös se on sanottava, että mun koulussa on tosi helppoa saada huono maine, ja ihmiset puhuu paskaa oikeestaan kaikista. Itsekkin olen ollut tässä tilanteessa, syitä tai asioita joita musta on sanottu erittelemättä, voin kertoa että aika rumia juttuja oon itsestäni kuullu. Se on kun yksityiskoulujen kermaperseet tyypit hengailee ainoastaan toistensa seurassa, viikolla ja viikonloppuisin ja ainoa huvi vaikuttaa olevan toisista ihmisistä juoruaminen. Se rasittaa mua erittäin paljon , mutta vähän tällästä se näyttää olevan koko Chilessä. Vihaan muutenkin suurimman osan mun koululaisten asennetta julkisia kouluja ja niissä olevia ihmisiä kohtaan. Se että sun porukoilla on rahaa, ei tarkota sitä että olisit jotenkin parempi ihminen ku ne, joilla ei oo yhtä paljon rahaa. Mitenkään itseäni korostamatta, voin kyllä sanoa että oon luultavasti yks ainoista vaihto-oppilaista, ainakin Los Angelesissa, joka viettää aikaansa ihmisten kanssa myös toisista kouluista, ja eri sosiaaliluokista. Sitä mun host mammaki mulle sano, että sen mielestä on hienoa, että mä haluan nähdä myös toisenlaista todellisuutta Chilestä jota vaihto-oppilaat eivät yleensä tuu näkemään. Mä viihdyn paljon paremmin ihmisten kanssa julkisista kouluista ja haluaisin ittekin vaihtaa koulua, mutta se on mahdotonta. Noh, se siitä.
Espanjan kieli pääpiirteittän sujuu aika hyvin. Kommunikoin kaiken espanjaks nytten, ja pystyn viettämään helposti aikaa kavereitten kanssa, jotka ei puhu yhtään englantia. :) jee vihdoinkin.
Nyt taidan kyllä mennä opiskelemaan matematiikkaa ja yritän muistaa kirjottaa useemmin bloginki puolelle! Ei muuta.

 sori kamalan edustava kuva, halusin vaan näyttää mun nenäkorun ja suomikynnet!

Ps on ikävä :/